Kasvit

Ketotyräkki. Kuva: Marketta Kortelahti

Ketotyräkki. Kuva: Marketta Kortelahti

Paarlastipuisto on elävä, jatkuvasti muutoksessa oleva kokonaisuus. Sinne on istutettu sellaisia Satakunnan alueelta tavattuja painolastikasvilajeja, joita on ollut kullakin hetkellä saatavilla. Suurin osa siemenistä on tilattu ranskalaiselta siementoimittajalta B & T World Seeds. Osa lajeista on saatu Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön puutarhalta, osa Rauman kaupungin Wihertoimesta. Joitakin lajikkeita on saatu lahjoituksena yksittäisiltä henkilöiltä.

Yhteistä kaikille istutetuille lajikkeille on se, että niiden itäminen, kasvaminen ja menestyminen puistoalueen mullassa on jokakeväinen jännitysnäytelmä. Kasvihavaintojen rekisteröinnit osoittavat, että painolastikasveiksi luokitellut tulokaskasvit harvoin vakiintuvat, mutta sitä vastoin saattavat esiintyä välillä runsainakin määrinä avonaisilla kasvupaikoilla, joiden maata oli muokattu syystä tai toisesta, sitten vähentyä muutaman – jopa yhden – yksilön esiintymäksi, kadota kokonaan ja ilmaantua jälleen maanmuokkauksen tuloksena vuosikymmenien, jopa vuosisadan, edellisen havainnon jälkeen.

Esimerkkinä keltareseda, Reseda lutea, jota tavataan Euroopassa melko laaja-alaisena. Sitä on tullut Suomeen eniten painolastikasvina. Eräissä satamissamme se on säilynyt vuosikymmeniä. Raumalta vuonna 1945 löydetty ainoa yksilö näyttää kasvaneen vanhan painolastimaan myöhään itäneestä siemenestä. Porin Reposaarestakaan ei ole painolastimaan tulokauden havaintoja, vaan ensilöytö on vuodelta 1928, mutta nimenomaan painolastimaasta itäneestä. Kasvi ilmaantui viimein 1980-luvulla Reposaaren toiselle laidalle, silloinkin painolastimaalle. Siemenet olivat säilyneet elossa mahdollisesti vuosisadan ajan.

Kirjallisuus

Suominen, Juha. Satakunnan kasvit. Norrlinia 26. Kasvitiede, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS. Helsinki 2013.

Puistoon istutetut lajit

Paarlastikasveista yleisesti

Paarlastialueet Satakunnassa