Paarlastialueet Satakunnassa

Satakunnan pitkä rannikko antoi hyvät edellytykset painolastikasvien saapumiselle

”Suomi on saari” ja Satakunta rajautuu toiselta kyljeltään tämän saaren rannikkoon. Maatalouden ja kalastuksen lisäksi rannikolla on harrastettu laivanrakennusta ja talonpoikaispurjehdusta sekä kauppamerenkulkua jo varhaisessa vaiheessa. Tämä loi otolliset olosuhteet tulokaskasvien leviämiselle rannikkoalueella.  Satakunnan rannikolla on puolisen tusinaa merkittävää painolastikasvien löytöpaikkaa.

Raumalla painolastialueet valitettavasti jäivät myöhemmän satamarakentamisen alle, kun satamaa laajennettiin ja kehitettiin. Kaunissaaressa Eurajoen edustalla oli 1800-luvulla vilkas sahayhdyskunta, joka myöhemmin autioitui. Vaikka alue on metsittynyt, siellä on yhä jäljellä joukko painolastikasveja. Myös Merikarvian entisiltä sahanpaikoilta on löydetty muutamia painolastialkuperää olevia kasveja. Havaintopaikkoja ovat olleet ainakin Haminaholman saari ja Kirkonkylän alueelta Jukolanniemi.

Luvian Laitakarissa ja sen edustalla olevassa Leppäkarissa on yhä osa 1900-luvun mittaan löydetyistä painolastikasvilajeista. Laitakari on pienvenesatamakäytössä säilynyt avoimena paikkana, mikä on auttanut painolastikasvien säilymistä. Porin Ahlaisissa painolastikasveja on löydetty muun muassa pohjoisosan Landskatan niemekkeellä ja Käännekarilla (Kääntökarilla).

Satakunnan tärkein ja Suomen parhaiten säilynyt painolastikasvipaikka on Porin Reposaari, joka kehittyi 1800-luvulla Porin ulkosatamaksi. Sinne tuotiin 1800-luvun kuluessa valtavat määrät painolastimaata, joka muodosti isoja painolastikenttiä. Maata karttui saaren rannoille, tonttien ja katujen pohjustukseksi ja jopa hautausmaaksi. Mäntyluodon satama rautatieyhteyksineen siirsi kuitenkin satamatoiminnot pois Reposaaresta. Tämä säästi Reposaaren painolastikentät asfaltoinnilta ja antoi painolastikasveille mahdollisuuden vakiintua. Kylämäinen yhdyskunta kuitenkin säilyi ja piensatamatoiminta myös, jolloin alueet säästyivät myös metsittymiseltä. Reposaaresta on löydetty 1870-luvulta alkaen noin 140 painolastiperäistä kasvilajia. Niistä yli puolensataa on yhä hengissä ja vuosittain näkyvissä tai maaperässä siemenpankkina.

Kirjallisuus

Jutila, Heli. Porin Reposaaren painolastikasvit. Porin kaupungin ympäristönsuojelutoimisto, Pori 2000.

Suominen, Juha. Satakunnan kasvit. Norrlinia 26. Kasvitiede, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS. Helsinki 2013.