Info

Meri ja merenkulku ovat aina olleet Raumalle elinehto

Rauman merimuseon takana oleva joutomaa muotoutui puistoalaksi paikallisten toimijoiden yhteistyöhankkeessa. Kansallisen Vihervuoden kunniaksi toukokuussa 2016 avattu Paarlastipuisto kohentaa lähiympäristöä ja nostaa esiin kaupungin merellistä menneisyyttä.

Suurelle osalle kaupunkilaisista merimuseorakennuksen takana oleva mäkialue näyttäytyi lähinnä joutomaana ja ohikulkupaikkana. Kesäisin se kasvoi lävitse tunkematonta, korkeaa heinää, mikä ei houkutellut alueella liikkumiseen tai oleiluun. Tarvittiin joukko talven iloista nauttivia lapsia, että mäkialan arvo huomattiin. Läheisen päiväkodin ja koulun lapset hyödynsivät sitä mäenlaskuun, mikä havahdutti museon väen huomaamaan ”takapihansa” arvon: Se ei ollut joutomaata ollenkaan, vaan upea pulkkamäki!

Havahtuminen vaihtui pohdinnaksi, miten isoa, niittymäistä ja kallioon toiselta reunaltaan rajautuvaa aluetta voitaisiin hyödyntää enemmän. Kaupungin omistama merimuseon kiinteistö sijaitsee keskustassa, lähellä Rauman kanaalia ja opettajankoulutuslaitosta. Tavoitteena oli nostaa tämä monen kaupunkilaisen arkiympäristönä – tai ainakin ohikulkupaikkana – oleva mäkiala esiin, lisätä sen käyttöä ja yleistä viihtyvyyttä alueella.

Koska Rauman merimuseon tehtävä on kertoa raumalaisten merellisestä historiasta, museossa syntyi ajatus painolastikasvien puistoalasta. Kaupungin merellisessä menneisyydessä korostuu erityisesti 1800-luvun loppupuoli, purjelaivojen aikakauden huippuvuodet Raumalla, jolloin lähes puolet kaupunkilaisista sai leipänsä merenkulusta ja raumalaisten purjelaivat kuljettivat rahtia ympäri maailman.

Jos purjelaivoilla ei ollut lastia kuljetettavanaan tai se oli kevyttä, ne tarvitsivat purjehtiakseen painolastia – jätemaata, kiviä ja hiekkaa. Painolastin tehtävä oli vakauttaa aluksen kulkua merellä. Painolastin eli paarlastin (ruots. ”bara last”) mukana kulkeutui kasvien siemeniä, juurakoita, rönsyjä ja kokonaisia kasveja. Määränpääsatamassa painolastimaa tyhjennettiin sille määrättyyn paikkaan. Yleensä paikka oli varsinaisen purku- ja lastauslaiturin ulkopuolella. Näiltä painolastialueilta saattoi versoa Suomessa ennestään tuntemattomia kasvilajeja, jotka saattoivat hävitä muutaman esiintymän jälkeen tai versoa siemenpankista vuosikymmenien tauon jälkeen uudelleen, kun maata syystä tai toisesta muokattiin.

Rauman satamaan rakennettiin vuonna 1846 erillinen painolastilaituri, jotta tilaa säästyi varsinaisessa laituripaikassa. Tämä ja muut Rauman sataman painolastialueet ovat kuitenkin jääneet asfalttikenttien alle sataman laajentuessa. Painolastikasvien istuttaminen puistoalueelle palveli niin kulttuurimatkailijaa, kaupunkilaisia kuin kasviharrastajaakin. Samalla saataisiin kaupungin merellisiä juuria esiin.

Yhteistyökumppaneiksi puistohankkeeseen saatiin useita tahoja. Yhdessä saimme aikaan puistoalueen, jonka yhteen osaan on istutettu mäkialan halkaisevan puistokäytävän varrelle 32 Satakunnan alueelta tavattua painolastikasvilajia ja josta loppuosa on kaunista luonnonniittyä, joka palvelee talvisin edelleen loistavana pulkkamäkenä! Toiminnan alkupiste oli syksyllä 2014, jolloin kaivinkoneen kauha iskettiin ensimmäisen kerran maahan museonmäellä. Välissä kulunut aika on ollut jatkuvaa uuden opettelua, uusien ihmisten tapaamista, yhteistyön organisointia, sormet mullassa tehtyä työtä ja – yhä edelleen – jännitystä siitä, miten painolastikasvit lähtevät kasvamaan ja menestymään. Sama jännitysnäytelmä tullaan todennäköisesti kokemaan joka kevät. Paarlastipuisto on elävä kokonaisuus, joka muotoutuu luonnonlakien ja olosuhteiden mukaan aina uudelleen.